Verkkoselainten tuki

Verkkoselainten avulla katsellaan verkkosivuja. Sivut rakentuvat useista eri WWW-teknologioista ja standardeista, jotka kehittyvät jatkuvasti. Karkeasti ajateltuna HTML-kielellä määritellään verkkosivun elementit ja sisältö, CSS-tyyleillä sen ulkoasu ja JavaScript-koodilla sivun interaktiivinen toiminta. Nämä standardit kuitenkin muuttuvat jatkuvasti, ja verkkoselaimet toteuttavat uudet ominaisuudet omalla aikataulullaan ja toisinaan luovat itse omia toteutuksiaan. Lisäksi jokainen selain tulkitsee näitä teknologioita omalla tavallaan. Tämän vuoksi verkkosivuja kehitettäessä on perinteisesti ollut välttämätöntä miettiä erilaisten ominaisuuksien toimivuutta eri verkkoselaimissa.

Se, kuinka hyvin verkkoselaimet kykenevät esittämään nettisivut, riippuu pitkälti selain- ja JavaScript-moottoreista. Selainten luominen on kuitenkin vaikeaa, ja siksi selainten ytimien vaihtoehdot ovat vähentyneet miltei vuosi vuodelta. Uusin pelistä pois jättäytyjä on Microsoft, joka päätti luopua Edge-selaimensa EdgeHTML- ja Chakra-moottoreistaan. Microsoft päätti jatkaa Operan viitoittamaa tietä ja rakentaa Edgen uudelleen Googlen kehittämän Chromium-selaimen pohjalta hyödyntäen Blink- ja V8-moottoreita. Selaimen kehitysversion voi ladata Microsoftilta, mutta lopullisesti se on tarkoitus julkaista loppukäyttäjille ja sisällyttää Windowsiin vuoden 2020 alussa.

Mitä selainkentän muutos merkitsee?

Microsoftin selaimet ovat olleet vuosikausia verkkosivujen kehittäjien pullonkaulana. Osa selainten käyttäjistä ei vaihda käyttöjärjestelmänsä oletusselainta koskaan, ja joissakin organisaatioissa käyttöjärjestelmään kuuluvasta selaimesta on tehty ainoa sallittu selain. Tällaiset tilanteet ovat pakottaneet turvaamaan verkkosivujen toiminnallisuuden myös näille kohderyhmille. Tämä taas on tarkoittanut usein merkittävän koodimäärän lisäämistä vain lisätuen tarjoamiseksi ja joidenkin uudempien ominaisuuksien hyödyntämättä jättämistä. Toisin sanoen sivut ovat hidastuneet useimmille kävijöille turhasta koodista, kehittämiskulut ovat kasvaneet eikä sivuista ole voitu rakentaa niin hienoja kuin olisi muutoin ollut mahdollista. Tässä mielessä on erittäin hyvä asia, että selainkenttä kapenee ja standardit vakiintuvat nopeammin.

Itse kuukausia Edgen kehitysversiota käyttäneenä voin myöntää kerrankin pitäväni käyttökokemuksesta. Nimittäin vanhemmassa EdgeHTML-versiossa pelkästään kehittäjätyökalujen esille saaminen saattoi kestää useita sekunteja tai selain jumitti jollakin muulla tavalla. Kehityksen kannalta ajateltuna myös testaaminen helpottuu, koska vaihtoehtoja on vähemmän ja on hyvin todennäköistä, että kuitenkin kaikki Chromium-pohjaiset selaimet käyttäytyvät suhteellisen samalla tavalla. Microsoftin selaimen käyttäjien kannalta taas monet aiemmin huonosti toimineista verkkosivuista näyttävät paremmilta ja varsinainen käyttökin on nopeampaa.

Microsoftin Internet Explorer oli vuosia kehittäjien ongelmana, ja tämä jatkui osaltaan myös Edge-selaimen kanssa. Chromium-pohjaisuuteen siirtyminen poistaa kuitenkin tämän ongelman kokonaan. Tämän jälkeen heikoimman selaimen titteli siirtyykin Applen Safarille, joka tuntuu edelleen hajottavan osittain useita sivuja.

Vaihtoehtojen supistuminen on kuitenkin myös negatiivinen asia. Kilpailu heikkenee ja johtavassa asemassa olevat tahot voivat painostaa kehitystä haluamaansa suuntaan. Huolestuttavamman tilanteesta tekee vielä se, että ylivoimaisesti suosituimman selaimen omistaa eräs maailman suurin kävijöiden tarkkailuun ja mainosten kohdentamiseen erikoistunut yritys. Tämän lisäksi Google vastaa myös Chromium-alustasta, joka on pohjana suurimmassa osassa muistakin selaimista.

Selainten markkinaosuuksien tarkastelu kertoo karua kieltä. Google Chrome on ollut täysin ylivoimaisesti käytetyin selain koko vuoden. Käytännössä Chrome on ollut suosituin selain jo useita vuosia, mutta muiden selainten markkinaosuudet ovat vain supistuneet supistumistaan. Otannassa ovat mukana ainoastaan työpöytäkoneiden ja kannettavien tietokoneiden selaimet, mutta tilanne on suhteellisen samankaltainen mobiilikäytössäkin. Voit klikata ylläolevan taulukon Google Chrome -selitenappia, niin muiden selainten kilpailu osuuksista näkyy paremmin.

Mobiilikäytössä poikkeuksen tekee kuitenkin Applen Safari, mikä on selkeä kakkonen, ja vastaavasti Chrome tipahtaa 50 prosentin hujakoille. Muiden osuus on edelleen lähestulkoon olematon.

Vaihtoehdot selaimille

Mitä vaihtoehtoja käyttäjälle jää selainten suhteen? Vaikka käyttäjät suosivatkin tiettyjä selaimia, niin vaihtoehtoja löytyy edelleen paljon. Monet selaimet kuitenkin hyödyntävät samoja selainmoottoreita ja käytännössä sen ansiosta esittävät sivut käyttäjälle suurin piirtein samalla tavalla. Tämän vuoksi verkkosivujen kehityksen ja optimoinnin kannalta olisi hyödyllistä tarkastella selaimia niiden moottoreiden mukaisesti.

Selainten käyttämät moottorit

• Blink (Chromium, Chrome, Opera, Brave, Maxthon, Edge)
• Gecko (Firefox, IceCat, Waterfox, Tor Browser)
• Goanna (Pale Moon, Basilisk, K-Meleon)
• KHTML/KDEWebKit (Konqueror)
• NetSurf (NetSurf)
• WebKit (Safari)

Listauksesta voidaan huomata, että useimmat selaimista hyödyntävät joko Chromessa käytettyä Blink-moottoria tai sitten Firefoxista tuttua Geckoa ja siitä polveutuvaa Goannaa. Näiden lisäksi on vielä tekstipohjaisia selaimia (mm. Lynx , Links , w3m ). Vaihtoehtoja selaimille siis löytyy, mutta varsinaisesti niiden tärkeimmät toiminnallisuudet rakentuvat vain muutamien selainmoottoreiden ympärille.

Ratkaisuvaihtoehtoja tilanteisiin

Verkkosivujen suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia, mille selaimille tukea halutaan tarjota, koska se toisinaan rajoittaa erilaisten toiminnallisuuksien rakentamista. Varsinaisen selainvalikoiman lisäksi tulisi päättää, kuinka vanhoja versioita valituista selaimista halutaan tukea. Usein tekstipohjaiset selaimet jätetään ilman tukea, mutta yllättävän yleistä on myös se, ettei näitä asioita ajatella lainkaan. Oman lukunsa tuovat myös JavaScriptin tai kolmansien osapuolten koodipätkien suorittamisen estävät käyttäjät sekä saavutettavuustekniikoita hyödyntävät käyttäjät.

Kaikille käytetyimmille selaimille olisi syytä varmistaa sivujen normaali toimivuus. Hyvä lähtökohta on ajatella aina kohderyhmäkeskeisesti ja tehdä toteutukset sen mukaisesti. Myös tasapainottelu mobiili- ja normaalikokoisen version kehityksen tärkeydestä riippuu pitkälti tavoitellusta kohderyhmästä.

Vaikka nykyinen tilanne helpottaa kehitystyötä, käyttäjän näkökulmasta ajatellen verkkoselainten valikoiman supistuminen ei kuitenkaan ole hyvä asia. Kilpailun väheneminen selainmoottoreissa nimittäin aikaansaa sen, että merkittävistä linjauksista ja useita selaimia koskevista muutoksista päätetään yhä pienenevän joukon kesken. Tämä useimmiten tarkoittaa sitä, että loppukäyttäjä on suurin häviäjä.

Tulevaisuudessa voidaankin odottaa erilaisten lisäosien ja tekniikoiden toimimattomuutta. Tämä koskee erityisesti niitä, jotka auttavat käyttäjää vähentämään itsensä tarkkailua ja estämään mainoksia. Jos käyttäjänä arvostat yksityisyyttäsi ja tietosuojaasi, kannattaa valita selain viimeistään nyt huolella.

Saattaisit kiinnostua myös näistä